Suomi – uudisrakentamisen ihmemaa

uudiskohde-uudisrakentaminen-kerrostalo-rakennusliike-hyvä-välittäjä-helsinki-paras-kiinteistönvälittäjä-helsinki.jpg

Käyn tässä kirjoituksessa läpi pohdintojani Suomen tavasta rakentaa uudiskohteita. 

Eräs tuttavani totesi osuvasti: “Suomessa rakennetaan perusvarmoja, mutta helvetin tylsiä uusia kerrostaloja”. En voisi paremmin tiivistää. 

Missä ovat yllätyksen elementit tai tavanomaisesta poikkeavat ratkaisut? Syy on osittain ostajissa. Emme tajua vaatia. Koska betoniboksista huoneisto järkevällä pohjaratkaisulla ja hyvällä energialuokituksella menee joka tapauksessa kaupaksi, miksi rakennusliikkeet lähtisivät sooloilemaan ja kehittämään uudenlaisia ratkaisuja? Varsinkin kun se tarkoittaa rakennusliikkeelle ylimääräisiä ja yllättäviä kuluja. Suomen toiminta-malli on ikävä kyllä kiteytettävissä erään alan yrityksen sloganiin: “talousjohdettua rakentamista”.

Surullisin esimerkki rakentamisesta on Kalasataman yläilmoihin kohoava Redin ensimmäinen tornitalo Majakka. Tämä Helsingin tuleva maanmerkki lienee ulkoisesti saanut inspiraationsa lähialueen Merihaasta. On käsittämätöntä, että julkisivu on uudessa asuinrakennuksessa ulkoisesti lähellä 70-lukua. Hyviäkin esimerkkejä toki on, kuten uusklassiseen tyyliin rakennettu Kartanonkoski, jossa on jo erilaista idylliä kuin monessa muussa uudehkossa asuinalueessa.

Pelkästää kustannuksilla ja ostajien vaatimuksien puutteella ei voi yksin perustella Suomen tapaa tehdä uutta rakannuskantaa. Tarvitaan innovaatioita, rohkeutta ja kunnianhimoa rakennusliikkeiden puolelta. Jos jokin isoista rakennusliikkeistä tekisi ryhtiliikkeen ja alkaisi kulujen sijaan seuraamaan trendejä ja ison maailman mallia, olisin myyty. Ostaisin todennäköisesti ensimmäisen uudiskohteeni Suomesta, vaikka neliöhinta olisikin kovempi. Toki syy on myös kankeassa lainsäädännössä ja kaavoitussäädöksissä. Säännösten tulisi kannustaa rohkeampaan rakentamiseen. 

Etelänaapurimme Tallinna on hyvä mallimaa. Kaupungin uusi rakennuskanta on kirjavaa: löytyy tornitaloja, jonka seinät ovat lattiasta kattoon lasia, tehtaista muutettuja loft-rakennuksia ja kerrostaloja, joiden julkisivut ovat pääosin metallia. Omistan Tallinnan Rottermanni-korttelista sijoitusasunnon. Olen mielenkiinnolla seurannut alueen rakennustöiden kehittymistä. Rottermannin viereinen Promenaadimajad-satamakortteli valmistui muutamassa vuodessa. Kauan ennen Redin Majakkaa. Rakennustyöt käynnistyivät samoihin aikoihin.

Surullisinta on, että  todennäköisesti tulevaisuudessakin asunnot valkoisella keittiöllä, vaalealla parkettilattialla ja kohtuuttoman suurella kylpyhuoneella menevät kaupaksi. Yritetään kuitenkin ottaa oppia etelänaapureilta ja vaatia enemmän. Useimmat meistä kuitenkin haluavat, että kodissa on sitä jotakin.

City Residence -rakennus Tallinnassa. Lopputulos on lähes identtinen havainnekuvan kanssa. Samaa ei ikävä kyllä voi sanoa Redin Majakasta, jonka valkeanhohtava torni vaihtui betoninharmaaseen. Kuvat: Endover Kinnisvara.

City Residence -rakennus Tallinnassa. Lopputulos on lähes identtinen havainnekuvan kanssa. Samaa ei ikävä kyllä voi sanoa Redin Majakasta, jonka valkeanhohtava torni vaihtui betoninharmaaseen. Kuvat: Endover Kinnisvara.

Havainnekuva Rottermannin alueen viereisestä Promenaadimajad-satamakorttelista. Alue valmistui muutamassa vuodessa. (Kuvat: City24, Promenaadimajad).

Havainnekuva Rottermannin alueen viereisestä Promenaadimajad-satamakorttelista. Alue valmistui muutamassa vuodessa. (Kuvat: City24, Promenaadimajad).